Miten päädyttiin tähän

11.02.2021

Täällä blogissa me halutaan kertoa suoraan meidän näkökulma ja tarina. Yritetään parhaamme mukaan pukea sanoiksi meidän autenttisia tunteita. "Yrittäjyys ottaa paljon" on lause jonka usein kuulee ja se on ihan totta, mutta mitä se paljon tarkoittaa konkreettisesti? Me halutaan avata tää mysteeri, ja samalla myös välittää ne onnistumisen fiilikset. Yrittäjyys ottaa paljon, mutta antaa takaisin kymmenkertaisesti.

Mistä kaikki alkoi?

Hypätään vuoteen 2013, kun yläasteella olevalle Nellalle muodostui pullantuoksuinen unelma omasta kahvilasta. Tällön meidän porukalla ei ollut vielä tietoakaan toisistamme, vaikka Nella ja Tarja-Katariina asuivat molemmat samassa kaupungissa, Lahessa. Nella opiskeli Koulutuskeskus Salpauksessa leipuri-kondiittoriksi, ja kerkesi opintojensa aikana pyörittää Nuorta Yritystä vuoden verran kahden opiskelukaverinsa kanssa, sekä käydä kisailemassa Rinkeli Grand Prix 2017 kisoissa (joista btw jäi käteen pronssimitalli, aika jees). 

Sillä välin Tarja-Katariina opiskeli hiki hatussa Lahden Yhteiskoulun lukiossa ja valmistui ylioppilaaksi kolmen vuoden aherruksen jälkeen. Tänä aikana Tarja-Katariina painoi myös pitkää päivää Karisman Hesburgerissa vuoropäällikkönä. Nellan ja Tarja-Katariinan piti tulla Tampereelle asti löytääkseen toisensa. Mikä on tosi hassua! Heti ekasta opiskelupäivästä lähtien ollaan oltu TAMK:ssa lähes erottamattomat. Toisena opiskeluvuotena kuvioihin pöllähti Jenni Seinäjoelta.

Nella kisojen jälkeen
Nella kisojen jälkeen
Vastavalmistunut Tarja-Katariina
Vastavalmistunut Tarja-Katariina
Jenni Seinäjoen haalareissa
Jenni Seinäjoen haalareissa

Jenni on kotoisin Pirkkalasta, ja opiskeli kokiksi Tredussa. Koulun jälkeen työelämä maistui, kunnes eräänä päivänä tarve johonkin uuteen oli niin suuri, että hän päätyi hakeutumaan restonomiksi Seinäjoelle. Vuosi uudessa kaupungissa oli hienoa, mutta elämä kutsui Tampereelle, ja näin Jenni pääsi vaihtohaun kautta takaisin. Ensimmäisenä päivänä Tarja-Katariina ja Nella saalistivat tulokkaan ruokatunnilla, ja näin me tutustuimme.

Samoihin aikoihin Nella ja Tarja-Katariina hyppäsivät mukaan koulun Catering Studion tiimiin, joka pyörittää opiskelijoiden toimesta liiketoimintaa koulun tiloissa. Edettiin siinä lopulta projektipäälliköksi ja talousvastaavaksi. Tiimissä työskentely opetti käytännön asioita, mutta opintopisteet ei ollu riittävä motivaattori siiheen työmäärään nähden, mitä me ollaan taipuvaisia tekemään. Taas yhden 12 tunnin työpäivän loppupuolella ajatus omasta yrityksestä vahvistui. Jos ollaan niin kovia tekemään duunia, niin miksei tehtäis sitä omaan pussiin eikä jonkun muun?

Koulun osuuskunta

Meidän yrityksen virallinen nimi on siis Tampereen restonomiopiskelijat osk ja se on TAMKin omistama. Se on perustettu vuonna 2018 ja kolmannen vuoden restonomiopiskelijoille on tarjottu vuosittain mahdollisuus olla yrittäjinä kesän ajan. Yleensä oikeus osuuskuntaan on voitettu parhaalla idealla Ideasta yritykseksi -kurssilla. Mutta älkää antako sen hämätä, että TAMK omistaa osuuskunnan. Osuuskunnan hallituksessa olevat opiskelijat toimivat täysin itsenäisinä yrittäjinä, omilla rahoilla ja kaikki pankkitileistä vakuutuksiin ja kirjanpitoon hankitaan ja hoidetaan itse. Se, että TAMK omistaa osuuskunnan, helpottaa siitä eroamista opintojen loputtua, kun ei tarvi ajaa koko yritystä alas. Myös hyvistä suhteista kouluun on ollut hyötyä. Tää on ihan mahtava konsepti, koska opiskelijat pääsee kokeilemaan yrittäjyyttä suht pienillä riskeillä ja jos paloa yrittäjyyteen vielä vuoden päästä riittää, ollaan valmiita jatkamaan vaikkapa osakeyhtiönä eteenpäin! Näin tekivät meidän edeltäjät, jotka avasivat juuri Food & Cafe Fridan Nokialle.

Yli-innokas pöhinäporukka

Keväällä 2020 kuultiin mahdollisuudesta kokeilla yrittäjyyttä TAMKn omistaman osuuskunnan kautta ja päästiin seuraamaan läheltä meitä edeltävien osuuskuntalaisten toimintaa. Ajatus jäi hautumaan ja kesällä kun me, Nella & Tarja-Katariina, teimme esimiesharjottelua piiitkien päivien merkeissä, ajatus alkoi kirkastumaan. Alettiin selvittelemään opettajilta ja sen hetkisiltä osuuskuntalaisilta mahdollisuutta päästä seuraaviksi projektiin sisään.

Oltiin suorastaan sanottuna tosi ärsyttäviä. Oltiin yli-innokkaita ja yli-itsevarmoja. Toisaalta, ei mitään saa jos ei uskalla kysyä. Me pommitettiin sähköposteja suuntaan ja toiseen, suunniteltiin eri konsepteja ja pöhistiin oikein huolella. Kaiken itsevarmuuden välistä kuitenkin tajuttiin onneks se, että ei tästä kahestaan tuu mitään ja meiltä puuttuu kokkiosaaminen kokonaan. Siks katseet kääntyivät Jenniin, jonka uskottiin täydentävän meijän tiimi täydelliseksi.

Jenni sanoi ei. Mut me ei luovutettu, koska oltiinhan ärsyttävän itsevarmoja. Lämmiteltiin Jenniä kertomalla meijän mahtava liikeidea, maalaliltiin ihanat mielikuvat ja luvattiin rikkauksia. Mistään näistähän ei ollut vakuuksia, mutta se toimi. Ehkä myös kahvilla ja donitseilla oli osansa.

Jenni oli vihdoin vakuutettu!
Jenni oli vihdoin vakuutettu!

Alkuperäinen suunnitelma

Alkuperäisen liikeidean nimi oli Poco. Se tarkoittaa italiaksi pientä/palaa, ja se kiteytti konseptin; pizzapaloja myyvä pizzakioski! Oltiin ihan rakastuneita tähän ideaan ja kehitettiin sitä Ideasta yritykseksi -kurssilla koulussa. Kurssilla oli opettajamme hankkimia toimeksiantajia, jotka tarjosivat mahdollisuutta käyttää liiketilaansa meidän opiskelijoiden liikeideoiden toteuttamiseen. Me iskimme silmämme keskustorilla sijaitsevaan pieneen liiketilaan, joka sopisi täydellisesti konseptillemme. 

Pocon logo
Pocon logo

Konseptimmehan muuttui matkan varrella, sillä edellä mainitun liikeidean käytännön toteuttaminen oli mahdotonta liiketilan luonteen vuoksi. Eli suomeksi, emme saaneet lupaa pizzauunille, sillä se vaatisi suuria rakenteellisia muutoksia, jotta se täyttää lain vaatimukset. Mikä tietysti tuli meille aloittelijoille harmillisena yllätyksenä ja saimme maistaa kitkerän byrokratian maun.

Ja myöhemmin selvitimme myös elintarvike- ja rakennusvalvonnasta, ettei kioskin tiloissa saa edes valmistaa ruokaa. Pullaa saisi kyllä lämmittää. Ruoanlaittosoveltuvuuden ja pizzauunin saamiseksi olisi pitänyt tehdä mittavat investoinnit ja remppa, joita ei olisi ollut varaa tehdä.

Liiketila tuntui kuitenkin meille niin sopivalta ja omalta, että ideoimme uuden konseptin Tuotteistan palveluni-kurssilla, joka olisi take away myyntiin keskittyvä kahvila.

Noh, eihän siinä lopulta hyvin käynyt. Yhteydenpito vuokranantajaan oli hankalaa, eikä asiat tuntuneet etenevän. Annettiin deadlineksi tammikuu, jolloin tarvittaisiin vastauksia ja päätös, päästäänkö käyttämään liiketilaa. Joko arvaatte? Vastaus venyi helmikuulle, ja senkin saatiin soittamalla jokaisella eri puhelimella, eri numeroista useaan otteeseen. Tällä viikolla saimme vastauksen, että he päättivätkin pitää liiketilan itsellään.

Se oli tietysti kylmä, märkä rätti naamaan. Puoli vuotta työstettyämme konseptia, teetettyämme kyselyitä, tehtyämme pitsauksia ja tuotekehitettyämme tuotteita... Se oli suuri pettymys. Varsinkin, kun suunniteltuun avaamiseen on vain kolme kuukautta aikaa. Mutta that's business.

Nähtiin yritysmaailman ikävä puoli ja uutinen otettiin meidän tiimissä vaihtelevin fiiliksin vastaan. 1/3 oli odottanut iskua jo kauan, ja oli valmis siirtymään eteenpäin salamannopeasti. 1/3 ei yllättynyt mutta oli pettynyt ja lähti työvuoroonsa. 1/3 oli vihainen ja surullinen, ja menetti uskon maailman oikeudenmukaisuuteen yhdeksi päiväksi. Tieto tuli kesken tukkuedustajan tapaamista ja tunti ennen asiakastilaisuutta, jossa meidän oli tarkoitus pitää taidonnäyte koulumme uudelle rehtorille sekä muulle johdolle. Huonot uutiset piti siirtää sivuun ja keskittyä homman hoitamiseen kotiin.

Kahvitus meni ihan hiton hyvin. Meijän tuotteet näytti upeilta ja kaikki meni lopulta loistavasti! Saatiin tosi hyvää palautetta ja se nosti fiiliksiä.

Passion-valkosuklaaleivos
Passion-valkosuklaaleivos
Siis kattokaa tota valumaa, jestas!
Siis kattokaa tota valumaa, jestas!

Samana iltana jäätiin vielä ottamaan mainoskuvia ja tekemään viimesilaukset nettisivuihin (aika fyysinen päivä ja kirjaimellinen tunnevuoristorata) mut se oli paras päätös, koska nettisivut on saanu ihan uskomattoman vastaanoton. Monet ootte mainostanu meidän yritystä pyytämättä ja ootte lähettäneet meille niin ihania viestejä. Ne on meille tosi tärkeitä ja antaa meille voimaa puskea eteenpäin!

Tässä tiivistettynä meidän matka tähän pisteeseen. Matkalla on tapahtunut kaikenlaista, mutta ne jääkööt tuleviin blogikirjoituksiin. Viimeaikaisista huonoista uutisista huolimatta me ei jäädä tuleen makaamaan vaan on jo seuraavat raudat kuumana! ;)


Kiitos mielenkiinnosta meidän pikku bisnestä kohtaan!


Kirjoittanut Nella, Jenni & Tarja-Katariina